Vieraskynä – Otso & Noora
Mistä ihminen saa päähänsä lähteä polkupyöräilemään Meksikosta Kanadaan? Sitä on moni meiltä vuoden aikana kysynyt.

Tarina alkoi jotakuinkin näin: Teimme kesällä 2019 Ruotsin Lapissa 440 kilometrin vaelluksen Kungsleden reittiä pitkin. Reissu oli fyysisesti raskas, mutta todella palkitseva, ja olemme muistelleet sitä yhtenä parhaimmista yhteisistä seikkailuistamme. Voisi olettaa, että lähes kolme viikkoa kävelyä jalat rakoilla ja yöt pienessä teltassa retkipatjalla nukkuen ei olisi unelmalomaa.
Jotain kiehtovaa siinä yksinkertaisessa elämässä kuitenkin oli, mikä sai meidät kaipaamaan uutta vastaavaa kokemusta.
Kohti pidempiä seikkailuita
Tämän innoittama aloimme suunnitella uutta, vieläkin pidempää seikkailua, koska nimenomaan pitkäkestoinen matka houkutteli meitä. Korona piti huolen siitä, että asian miettimiseen ja suunnitteluun vapautui paljon aikaa. Vaellus Yhdysvaltojen läpi kävi mielessä, ja pitkään pohdimmekin sitä vaihtoehtona. Totuus kuitenkin on, että kuuden kuukauden lomaa ei ole kovin helppo yhdistää työarkeen, ja riskit loukkaantumiseen näin pitkillä vaelluksilla kasvavat jo varsin paljon. Niinpä suunnitelma vaihtui pyöräilyyn. Koska Yhdysvallat maana kiinnosti yhä ja kokemusta pyöräretkeilystä meiltä jo löytyi, oli varsin selvää, että Kalliovuoria myötäilevä Great Divide -maastopyöräreitti voisi olla sopiva kohde. Enää puuttui valmistautuminen ja toteutus.
Valmistautuminen
Tiedostimme 4500 kilometrin pyöräilyn olevan jo sen verran haastava toteuttaa, ettei siihen kannattaisi lähteä valmistautumatta. Otso on pahan luokan varustenörtti, joten pyörien ja laukkujen speksaus tulisi varmasti hoitumaan viimeisen päälle. Sen sijaan fyysinen harjoittelu omin opein ei tuntunut kovin kannattavalta idealta. Osaisimmeko treenata oikein, ja vaikka osaisimme, mitä omavalintainen treeniohjelman suunnittelu tekisi parisuhteelle? Koimme parhaaksi keinoksi valmistaa kroppamme reittiin etsimällä itsellemme osaavan valmentajan tukemaan tavoitettamme.
Valmentajaa etsimässä
Siispä googlaamaan! Nooran tekemän listauksen pohjalta päätimme ottaa yhteyttä muutamaan kestävyysurheiluvalmentajaan. Tavoitteenamme oli löytää valmentaja, jonka kanssa saisimme tuloksia aikaan, mutta vielä tärkeämpää meille oli, että treenaamisen tulee olla hauskaa.
Halusimme nimenomaan tehdä treenejä yhdessä, vaikka meillä oli aika erilainen lähtötilanne kunnon kannalta. Noora oli juuri juossut maratonin ja oli sen pohjalta hyvässä kunnossa, mutteiollut juurikaan maastopyöräillyt. Otso taas rakasti pyörällä kikkailua, mutta vähemmän
kestävyysurheilua.
Sähköpostiviestittelyn jälkeen sovimme videopuhelun Pekan kanssa. Keskustelu sujui heti sen verran hyvin, että päätimme aloittaa projektin yhdessä. Suunnitelmaksi muotoutui yhdeksän kuukauden treenijakso, päätavoitteenamme Great Divide -reitin läpipolkeminen.
Harjoittelu

Treeniohjelman seuraaminen auttoi nostamaan treenimääriä hallitusti ja toi huomattavasti lisää monipuolisuutta treenaamiseen verrattuna aiempaan pyöräilyymme. Koska Suomen talvi osui treenijakson keskelle, olierittäin hyvä saada valmentajan tekemä ohjelma joka viikolle, sillä marraskuussa emme olisi todellakaan lähteneet oma-aloitteisesti ulos mäkitreenejä suorittamaan. Jälkeenpäin oli kuitenkin aina tosi hyvä fiilis, vaikka sää ei olisi suosinutkaan. Myös jatkuva keskustelu valmentajan kanssa ja itsearviointi treenien laadusta auttoivat pitämään kuorman sopivana, jolloin treeni ei aiheuttanut ylikuormitusta tai vammoja missään vaiheessa projektia. Pekan treenit olivat mukavan monipuolisia ja yksi hauska lisä olivat kerran viikossa tehdyt tekniikkatreenit, joilla varmistettiin, että pyöränhallinta on kunnossa haastavalla reitillä.
H-hetki lähestyy
Meillä on kirjoitushetkellä kaksi viikkoa lähtöön. Ensi viikonloppuna teemme viimeisen valmistavan kaksipäiväisen treenin ajamalla Helsingistä Poriin. Sen jälkeen voimmekin jo alkaa pakkaamaan pyöriä ja siirtämään katsetta treenistä päätavoitteeseen, sillä kohta olemme Meksikon rajalla tositoimissa!
-Otso & Noora
Kuvat: Otso Ahvonen ja Janne Saarinen
Seuraa Instagramissa!